Onko oluesta jälkiruokajuomaksi?

Mieleni minun tekevi kapinoida tipatonta alkuvuotta ja härkäviikkojen herkkulakkoja vastaan. Ei nämä tammi-helmikuun illat nyt niin valoisia vielä ole, etteikö muka tekisi vähän mieli mussuttaa jotain hyvää.

Sain Ruosniemen Panimolta maistiaisiksi pullon uunituoretta Vuorineuvos Imperial Stoutia, jota suositellaan jälkiruokien, erityisesti juustojen tai suklaan kera nautittavaksi.

”Kun työmarkkinoilla myrskyää, Vuorineuvos rientää hätiin kaksirivisessä liituraitapuvussaan. Tämän jo hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän lounaan jälkimmäisellä tunnilla. Työnantajalinnakkeen jyrähtävä kannanotto Hakaniemen vaatimuksiin muotoillaankin vasta jälkiruokajuomien ääressä.”

Empiirisen tutkimuksen nimissä päätin kokeilla, kuinka olut taipuu jälkiruokajuomaksi. Valitsin Vuorineuvoksen kyytipojaksi juustoja, suklaata sekä creme bruleeta. Ja kyllä, taipuihan se teollisuuspamppu herkkujen äärellä!

Väriltään Vuorineuvos oli tummanpuhuva. Tuoksussa oli paahdetta ja maussa vaniljaa. Ehkä. Liekö syynä oluen nimi vai aistihavainnot, mutta mielleyhtymä sikariin on voimakas. Suutuntuma oli kuin paksua satiinia.

Maistoin aluksi Vuorineuvosta juustojen kanssa. Juustotarjottimella oli Kolatun juustolan valkohomejuustoa ja Juustoportin Vuohen Viinitarhuria, logistisena apurina ohutta spelttinäkkäriä ja väriläiskänä lakkahilloa. Yllättäen tämä oli oluen kanssa aika hyvä kombo! Aika erilainen kuin juustojen kanssa perinteisesti litkittävät viinit. Jotenkin pehmeämpää. En ehkä lähtisi kokeilemaan minkään emmentalin kanssa. Mutta varsin kelpo kaveri juustoille, jos vaikka on taipumusta punaviinin laukaisemalle migreenille.

Seuraavana makuparina testasin imperial stoutia ja creme bruleeta. Tämä yhdistelmä jäi ehkä vähän mitään sanomattomaksi. Johtui varmaan siitä, että kummatkin ovat itsessään jotenkin paksuja ja lempeitä, joten yhdistelmä oli sitten yhtä suurta hellyyttä. Ei tämäkään paha ollut, mutta ei varsinaisesti mitenkään mieleen jäävä.

Viimeisenä kokeilin Vuorineuvosta 70-prosenttisen tumman suklaan kanssa. Jälleen herkku, jonka ehkä intuitiivisesti yhdistäisi punaviiniin. Tämä oluen ja suklaan liitto oli kyllä ylläri: yhdistettynä suuhun muodostui marjaisa, ehkäpä kirsikkainen maku – siis sellainen, mistä kummassakaan ei yksistään ollut häivähdystäkään. Vähän tuli mieleen schwarzwaldin kakku.

Tykkäsin itse eniten juustokombosta. Ja menee Vuorineuvos jälkiruokana ihan sellaisenaankin, mikäli ei ole niin makean perään. Aika hevistä kamasta on kuitenkin kyse, ja minunkaltaiselle maistelijalle puoli pulloa olisi jälkkäriannokseksi ihan riittävä määrä. Mutta kaiken kaikkiaan ehdottomasti kokeilun arvoinen jälkiruokajuoma!

Alkossa on juuri meneillään uniikkien käsityöläisoluiden teema, ja Ruosniemen Vuorineuvoskin kuuluu tähän 15 oluen otokseen. Että lähimpää hyvinvarustettuun Alkoon sitten vaan ottamaan Vuorineuvosta vaari.

 

 

Kyseessä oli ns. satunnainen tuotenäyte, ja kirjoitin tämän tekstin ihan oma-aloitteisesti ja ilmaiseksi.  Alkoholiteollisuuden toimija ei ohjannut kirjoittamistani.