Ö – Ötökkä

Aakkosten viimeinen on omistettu bugeille. Bugi on virhe. Se on hikka koodissa. Se on se, kun bitti menee poikittain. Aina se ei aiheuta ohjelman kaatumista tai jumahtamista. Joskus pitää oikein miettiä, onko tämä jokin bugi vai tarkoitettu toiminnallisuus.

Olen tähän mennessä nähnyt monenlaista suhtautumista softavirheisiin. Joillain on sitkeä ajatus, että kaikki bugit täytyy pystyä estämään. Että panostetaan siihen, ettei tehdä virheitä. Toisilla taas on sellainen lähestymistapa, että testataan paljon. Että löydetään virheet itse firman sisällä ennen kuin ne päätyvät loppukäyttäjälle. Kolmannet taas ovat optimoineet sitä, että bugit oli mahdollisimman helppo korjata. Eli että korjauksen pystyy julkaisemaan ja toimittamaan sitä tarvitsevalle mahdollisimman sujuvasti. Neljäntenä olen nähnyt sellaisiakin toimintatapoja, joissa bugin sisältäneen toimituksen takaisinveto on tehty mahdollisimman jouhevaksi.

Yllä listatut lähestymistavat kertovat paljon firman ajatusmallista. Että kuinka virheisiin suhtaudutaan. Ja kertoo se ehkä myös vähän siitä, kuinka paljon ratkaisuja arvostetaan, ja että kuinka paljon ja missä kohtaa vuoropuhelua käyttäjien kanssa halutaan käydä. Mutta rehellisyyden nimissä, firman ketteryys ei ole ainoa asia, mistä yllä olevat vaihtoehtoiset suhtautumiset kielivät – kyllä sekin vaikuttaa, että oletko tekemässä jotain höpöhöpö-verkkosivua vai elintoimintoja ylläpitävää terveyspuolen softaa.

Bugien kanssa oppii elämään. Varsinkin, jos on tehnyt hommia jonkin softan asiakaspalvelussa tai vastannut hurjassa aikataulupaineessa jostain softajulkaisusta. Mutta niiden kanssa oppi elämään vähän eri tavalla.

Asiakaspalveluhommissa koitti vaan mahdollisimman nopeasti löytää bugille workaroundin, siis sellaisen vaihtoehtoisen tavan käyttää softaa, jotta bugi ei haitannut asiakkaan duunia. Ja siinä samalla tietysti oli tärkeää saada bugi toistettua ja kuvailtua niin, että koodarikin sai siitä tolkkua ja että bugi saatiin korjattua. Ja että lopulta hoiti homman loppuun saakka korjauksen jälkeenkin, ja ilmoitti asiakkaalle, että nyt tämä on korjattu.

Julkaisupaineen alla mentaliteetti taas on vähän erilainen. Silloin ajatukset pyörivät bugin vaikutusten laajuudessa. Kuinka montaa käyttäjää tämä häiritsee? Onko parempi aiheuttaa kärsimystä jossain käyttötapauksessa vai viivästyttää julkaisua? Mikä riski me otetaan, jos lähdetään hätiköiden korjaamaan ja jos siinä yhteydessä menee jokin muu asia rikki? Mitä siellä softassa on sellaista, jota me ei vielä vaan olla huomattu?

Tärkeintä on kuitenkin, että bugien maailmassa keskittyy ratkaisuun ja edistää ratkaisua. Toisinaan, kun ratkaisu on löytynyt, niin juurisyyn penkominenkin voi olla hyödyllistä, jos ja kun siitä haluaa aidosti oppia. Mutta syyttelyllä ei silloinkaan voita mitään.