Lapsuuden sankarit kauppakassissa

Harrastusteni painopiste on siirtynyt kässäilystä liikuntaan. Viimeaikoina fillarointi on vienyt mennessään – minusta on kovaa vauhtia tulossa MAWIL, middle-aged woman in lycra. Kässäharrastusvälineitä on karsittava, jotta pyöräilykamppeille saa tilaa, joten siksipä otin sateisten kesäpäivien puhteeksi kassisavotan.

Olen hillonnut kankaanpainannan koevedostilkkuja vuosikausia. Olen säästänyt niitä aivan erityisiin käyttötarpeisiin, ja jossain mielensopukassa on hautunut ajatus, että teen niistä joskus jotain hienoa ja pidän näyttelyn. Ja pah! Tässä elämässä on ihan turha ajatella, että ”sitten joskus”. Niinpä tartuin tuumasta toimeen ja surautin koevedoksista ja kangasvarastoistani kauppakasseja. Tai kirjakasseja. Tai varakasseja, festarikasseja, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tavoitteena on, että kankaat mahtuvat jollain aikavälillä yhteen sängynalussäilytyslaatikkoon.

Veskat ovat myynnissä Facebookissa, ja lahjoitan koko summan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen: puolet Vailla vakinaista asuntoa ry:lle ja puolet Ensi- ja turvakotien liitolle. Nuo kaksi kohdetta valikoitui oikeastaan aika helposti. Tämä blogi edustaa valtaosin kotoilua, hyggeä ja insinöörimäistä otetta asumiseen. Mutta kaikille koti ei ole hyggeä ja joillain ei ole kotia lainkaan. Koti on ihan supertärkeä asia elämänhallinnan kannalta.

Senpä vuoksi, arvon uskolliset lukijat, terveuloa kassiostoksille Facebookin puolelle.

SaveSave

SaveSave