Skiffer Liuskaluoto
Viime aikoina olen funtsinut usein, mitkä olisivat paikkoja, joita haluaisin Helsingistä näyttää. Siis sellaisia paikkoja, jotka eivät ole ihan kaikkein perinteisimpiä turistiopaskohteita, ja siis jos tyyppi olisi about samanhenkinen kuin mitä itse olen.
No ainakin veisin Toriin syömään lihapullia jallukastikkeessa. Dinnerille veisin Kuurnaan tai Ateljé Finneen. Taiteennälkään suosittelisin Taidehallia – siellä on lähes aina aika hyviä näyttelyitä (kannattaa muuten käydä tsekkaamassa nyt kesän ajan pyörivä Heikki Marilan näyttely, se oli hyvä). Sitten funtsisin ehkä jonkin ”Töölöstä Rööperiin ja Krunikan kautta Kallioon” -arkkitehtuurikävelyn tai ratikka-ajelun. Hakaniemen torilla ja hallissa käyttäisin ehdottomasti.
Näiden lisäksi olen funtsaillut, että haluaisin jotenkin tuoda esiin Helsingin merellisyyttä, mutta Suomenlinna, Klippan ja muut meriravintolat tuntuvat jotenkin liian seilorihenkisiltä.
Eilen turistioppaan listani kasvoi yhdellä kohteella – ja juurikin merellisellä sellaisella: Liuskaluodon Skiffer. Skifferin Erottajan ravintolassa olen käynyt monta kertaa, mutta tämä oli eka kerta Liuskasaaressa. Skifferin pizza on mielestäni kirkkaasti Helsingin parasta (saa pyydetäessä myös laktoosittomana), ja päivän salaattikin ollut toistuvasti tosi korkeatasoinen.
Liuskasaareen putputellaan herttaisesti yhteysveneellä (meno-paluu 6 e). Ravintolan pöydät ovat laiturilla taivasalla, joten kyseessä on vahvasti säävarauksellinen paikka. Mutta juuri taivasalla olo ja meren välitön läheisyys onkin se juttu. Istumapaikkavalinnalla voi vaikuttaa, katsooko ulapalle päin vaiko suuntaako katseensa mantereelle jylhään Eiraan. Jälkiruuaksi voi istuskella Liuskasaaren kallioilla ja tai koluta vaikka vähän kauempiakin rantoja.
Tänne tulen ehdottomasti uudestaan kesemmällä!