Kylppärin säilytysratkaisut
Kun ostimme nykyisen kämppämme noin viisi vuotta sitten, remppasimme koko luukun lattiasta kattoon – vessaa ja kylppäriä lukuunottamatta. Kylppäri ja vessa olivat ihan bränikät juuri valmistuneen putkirempan jäljiltä, joten emme hennonneet näyttää pesuhuoneelle dynamiittia. Matskut ja kalusteratkaisut olivat hajutonta ja mautonta perustasoa, siis juuri sitä, mitä suunnittelufirma ehdottaa defaulttiratkaisuina koko remontoitavalle taloyhtiölle.
Tässä perusratkaisussa suihkunurkkaus näyttää tältä:
Pieni suihkukoppi (noin 0,8 m2), suihku, lattiakaivo. Suihkun tangossa 10 cm x 15 cm hylly. Tuo postikortin kokoinen hyllykouru on suihkunurkkauksemme ainoa säilytysratkaisu. Hyllylle mahtuu joko yksi palasaippua tai 2 kapeaa pesuainepulloa.
Nyt kuulolle, kylppäriremppoja suunnittelevat insinööritoimistot: nykyihminen tarvitsee raikkaana ja karvattomana säilyäkseen noin puolenkymmentä purtiloa, ja niitä pitää pystyä säilyttämään suihkukopissa muuallakin kuin lattialla. Kyllä mä tiedän, että teidän suunnittelufokuksessa on lattian kaadot ja korvausilmanvaihto, ja niin kuuluukin olla. Mutta ihan vaan vinkkinä, että jos haluatte erottua positiivisella tavalla kilpailijoistanne, niin uhratkaa edes kaksi ajatusta sille, millaiset kalusteet palvelisivat huoneiston asukasta parhaiten. Suositelkaa taloyhtiön perustason kalusteratkaisuiksi fiksuja, mietittyjä ratkaisuja; älkää tyytykö tarjoamaan ”sama perustaso kuin aiemmin” -ratkaisua, sillä ”aiemmin” on todennäköisesti yhtä kuin 1960-luvun kylppäristandardi – nyt eletään 50 vuotta kehittyneempää aikaa. Kyllä korjausrakentajakin saa ajatella käyttäjälähtöisesti.
Tässäpä vielä A3-paperin päälle koottu havainnollistus säilytystilan tarpeesta meidän kylppärissämme. Musta nelikulmio kuvaa nykyistä suihkunurkan säilytystilaa. Ylärivin kamat ovat lähes päivittäin käytettäviä asioita, must-have suihkukopin sisällä. Alarivin systeemit ovat nice-to-have, siis hieman harvemmin tarvittavia. Niitä olen valmis säilyttämään lavuaarin yläpuolella peilikaapissa, toisella puolella kylppäriä.
Olisko jollain ideoita, kuinka ratkaista säilytysongelma niin, ettei tarvitsisi porata mitään ruuveja laatoista läpi? Imukuppihässäkät on pois laskuista. Olen nähnyt jossain sellaisen ”hengarin koukulla” varustetun pienen roikotettavan metallikorin. Tietääkö joku, mistä niitä saa tai miksi niitä kutsutaan, jotta voisi googlata?
Moi,
Meillä on kylppärissä pari tällaista: http://www.sinituote.fi/tuotteet/ruuviton-kylpyhuonetelineet. Okei, toi on kyllä periaatteessa imukuppi, mutta erona se, että tämä pitää erikseen vielä kiristää seinää vasten. Muuten on toiminut hienosti, mutta yksi niistä imukupeista petti valmistusvirheen johdosta. Reklamoin ja sain Siniltä uuden (parin hyvittelylahjan kera).
Rautakaupoissa on kyllä muitakin vaihtoehtoja, mm. sellaisia seinän ja lattian väliin kiristettäviä tankoja (vrt. ovenkarmiin kiinnitettävä leuanvetotanko).
Toivottavasti löytyy jotain sopivaa!
Meillä taas noin Sinin telineet eivät pysyneet seinässä, vaikka kuinka ruuvasimme, koska asumme 50-luvun talossa, jossa on vinot seinät. Saman asian kanssa pähkäillään meilläkin, koska tällä hetkellä purkit ja purnukat ovat lattialla. Ei kauhean kätevää.
50-luvun talo tämäkin on, vinoine seinineen. No, jännityksellä odotetaan, kuinka meillä käy pitkässä juoksussa.
Meillä on Ikeasta ostettu ”hengarikori” (IMMELIN suihkuriippukori). Ei ole kauhean iso, mutta välttämättömimmät purtilot mahtuu hyvin.
Jes! Kiitos!
Kiitos kokemusten jakamisesta! Täytyypä käydä hypistelemässä noita teleskooppisysteemejä.
Meillä on sellainen lattian ja katon väliin pingotettava, jossa on 4 hyllyä. Kulmaan asennettava siis. Ostettu todnäk jostain Prismasta/etolasta tms tavallisesta kaupasta. Hyvin pelaa ja hyllytkin saa säädettyä sopivin välein.
Pieni tarkennus kun kommentti meni mielestäni hieman väärään osoitteeseen: suunnittelutoimistoilla ei ole tässä asiassa sanan valtaa. Kyllä kylppärin varustelutaso edelleen määritetään tilaajan speksien mukaan. Asuntoyhtiöiden tapauksessa se yleensä tarkoittaa samaa perustasoa kuin ennen remppaa, koska remontin hinta on korkea jo ilman paranneltua käytettävyyttä. Kukin asukas voi sitten itse päättää haluaako maksaa lisää paremmasta vai tyytyykö tuohon määriteltyyn perustasoon.
Jes! Kiitos Minna, että joku haastaa näitä ajatuksia! Tää on nimittäin mun lempiaihe 🙂
Mä väitän, että suunnittelutoimistoilla on tässä asiassa sananvaltaa – ja eritoten haluaisin haastaa suunnittelutoimistoja ottamaan nykyistä aktiivisemman roolin (mikä taas avaisi heille lisämyyntimahdollisuuksiakin).
Taloyhtiöthän eivät ole mitään kovin teräviä tilaajia tai speksaajia: remppatilaajan ydinjoukko koostuu usein sekalaisista maallikoista ja liian kiireisestä isännöitsijästä. Kun tällaisella porukalla lähdetään speksaamaan kylppäriremppaa, on lopputulema lähes vääjäämättä ”sama perustaso kuin aiemmin” – ei välttämättä kustannussyistä vaan ihan yksinkertaisesti siksi, että minkään muun vaihtoehdon eteenpäin prosessointi on tällaisella sekalaisella speksausseurakunnalla melko epärealistinen ponnistus.
Ja juuri tässä kohtaa haluaisin vaatia suunnittelutoimistoilta pikkuisen enemmän mielikuvitusta ja aktiivisempaa myyntityötä: suunnittelutoimisto voisi tarjota vaikkapa ”vaatimustenkartoituspalvelua”, jossa asukkaiden perustason vaatimuksia kartoitettaisiin esim. online-kyselyllä. Edelleen, jos 85% kyselyn vastaajista toivoo kylppäriinsä vaikkapa kiinteitä pyykkinaruja tai lisää säilytystilaa, niin siinähän on suunnittelutoimistolla mustaa valkoisella, minkä perusteella he voivat myydä pyykkinarut ja extrahyllyt sisältävän perussuunnitteluratkaisun.
Mainitsit juuri edellisessä kommentissa, miksi suurin osa suunnittelijoista ei edes halua tehdä mitään muuta kuin spekseissä määritellyn suunnittelun: maallikoiden kanssa puljaaminen. Kyllä suunnittelija haluaa tehdä työnsä hyvin ja ajallaan sovitun mukaisesti. Jos suunnittelu pitää aloittaa tekemällä kalustekyselyitä niin valmiiksi kireä aikatauluhan siinä pettää eikä tuosta ekstrasuunnittelusta silti haluta maksaa yhtään enempää. Eli nuo käytettävyyskyselyt kyllä sysäisin tiukasti takaisin isännöitsijälle ja taloyhtiön hallitukselle.
Mutta tässäpä toinenkin näkökanta, miksi suunnittelijat eivät näitä käytettävyysasioita mieti. Jos nyt mietitään ihan perusputkiremonttiprojektia niin projektin suunnittelijat ovat talotekniikka-, sähkö- ja rakennesuunnittelija. Säästösyistä arkkitehtiä ei monesti palkata. Ajatus tuntuu olevan ”kyllähän urakoitsija tarjoaa laattavaihtoehdot ja ns. mallikylppäriratkaisun, siitä jokainen löytää omansa”. Valitettavasti juuri arkkitehdin tehtävä on suunnitella käytettävyys ja ne kalusteet. Talotekniikka hoitaa veden ja lämmityksen, sähkö sähköt ja rakennesuunnittelija rakenteet, urakoitsija taas tekee mahdollisimman halvalla, mitä on urakkasopimuksessa sovittu. Miksi putkiremontissa kalusteiden suunnittelu pitäisi sälyttää rakennesuunnittelijalle tai muille suunnittelijoille, kun se ihan normaalissa rakennusprojektissakin kuuluu arkkitehdille? Rakennesuunnittelija tai muutkaan suunnittelijat eivät lähde tarjoamaan lisäpalveluna oman osaamisensa ulkopuolista suunnittelutyötä.
Mun kokemus nykytilasta on valitettavasti sama – suunnittelijat haluavat suunnitella eivätkä puljata (siis viestiä, viettää aikaa tai olla juurikaan missään tekemisissä) maallikoiden kanssa. Mutta kun ne maallikot kuitenkin maksavat suunnittelijan palkan. Mä toivon, että Suomestakin alkaisi pikkuhiljaa löytyä suunnittelutoimistoja, jotka eivät näkisi asiakkaan tarpeiden huomioimista ylimääräisenä pahana vaan ennemminkin kilpailuetunaan. Ehkä meillä ei vielä ole riittävästi kilpailua.
Mitä tulee tuohon esittämääsi toiseen näkökulmaan, niin olisi tosi hyvä, jos käytettävyyden keihäänkärki olisi arkkitehti. Mutta se voisi olla aivan hyvin myös insinööri tai se voisi olla vaikka sisustussuunnittelua opiskeleva suunnitteluassari. Minusta kysymys ei ole, että kenelle käytettävyys ja tilan toiminnallisuus sälytetään; vaan kenellä olisi riittävästi bisnesvaistoa ja asiakaspalveluasennetta myydä asiakkaille sitä, mitä nämä oikeasti tarvitsevat – haastaen alan totuttuja käytäntöjä.
Itse asiassa, tästä innostuneena haluan esittää toiveen täyden palvelun suunnittelutaloille (siis niille, joiden palkkalistoilla on insinöörien lisäksi myös arkkitehteja tai sisustussuunnittelijoita): opetelkaa myymään osaamistanne uudella tavalla! Jos ruukkaatte myydä erikseen insinöörityötä ja arkkitehtityötä, niin opetelkaa myymään rakennesuunnittelukeikan rinnalla tilasuunnittelua; hankesuunnittelun tai kuntokartoituksen yhteydessä asukastarvekartoitusta. Auttakaa sitä maallikkoasiakasta näkemään, mitä tämä oikeastaan tarvitsee.
Meillä on suihkuhuoneen remppa juuri työn alla ja kaveri mainitsi juuri tämän ”niewiederbohren” liimapateeentin – pitää tosi hyvin. Niitä saa amazon.de:lta yms.
Ne tavalliset nupit ja silikonit ei oikein toimii ja se on tosi ärsyttävä, jos koko kama tippuu lattialle ja Sinituote ei ole kovin kaunis – minulle myös tärkeä. Minulla on tässä lähes kosmetiikkaoutlet omiin tarpeisiin, joten sopivaa kokoa ei löytynyt vielä mistään.
Hmm… Niewiederbohren vaikuttaa kiinnostavalta. Piti kyllä tankata ruosteisella saksankielen taidolla pari kertaa, ennen kuin tajusin, että tuohan on varsin kuvaava tuotenimi 🙂 Eli niewiederbohrenilla tappi kiinni seinään ja tapista roikkumaan tollanen mustekala 😀
Tai 😉
http://www.amazon.de/dp/B004NTPCIO?psc=1
Niitä henkarikoukulla olevia koreja myydään perobassa, netistä voit googlata ja kantsii käydä ihan paikan päälläkin helsingin keskustassa, oisko fredan ja uudenmaankadun kulmassa. Niitä on muistaakseni mustana ja valkoisena. Ja juuri kamalan putkirempan läpikäyneenä, ja oli mukana arkkitehdit jne. voin olla 100% samaa mieltä katri sun kanssa. Se, että kylppäriin tulee kivat ja kätevät säilytystilat, ei 1000e/m2 rempassa enää tunnu missään. Joten kustannuskysymys se ei ole. Ja siis ei meilläkään mitään järkevää kyetty tarjoamaan siitä arkkitehdistä huolimatta.
Tässä vielä linkki: http://www.peroba.fi/naytatuotteet.php?lTuoteRyhmaTunniste=63
mutta kauppa on oikein ihana, joten kannattaa tosiaan raahautua paikan päällekin.
Kiitos linkistä, en olekaan tajunnut, että Perobasta saa kylppärituotteitakin. Käydään usein viikonloppuna Torissa syömässä, niin toi olisi just matkan varrella.
Toivottavasti teidän kylppärinne tuli nyt kerralla kuntoon, ettei tarvitsisi käydä läpi enää mitään kauheeta valituskierrosta ja takuista taistelua.
Paluuviite: Säilytysratkaisuja | Huippuhomma