Kokemuksia Kauppahalli24:stä

Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut kokeilevani jotain nettiruokakauppaa, mutta en ole saanut sitä viimeistä potkua persuuksille. Se on sysäytynyt ajatuksissani sellaiseksi viimeiseksi oljenkorreksi, että jos olemme kummatkin tosi kipeitä, niin sitten voisi kokeilla. Taannoisen keittokirjakirjoituksen seurauksena päätin kuitenkin ryhtyä tuumasta toimeen: suunnittelisin parin päivän ruuat etukäteen keittokirjoja lukemalla ja tilaisin isomman satsin painavia juttuja (maitoa, jugurttia, riisiä, kuiva-aineita) samalla tilauksella.

Olen lueskellut blogista jos toisestakin valmiiksi mietityistä ”arki-iltojen päivälliset” -konseptilla kasatuista ruokakassitoimituksista, mutta en ole syttynyt niistä. Jos tilaan ostokset kotiin, haluan todellakin hoitaa kaikki ostokset kerralla – myös aamiaistarvikkeet ja hammastahnat. Alepan kauppakassi taisi olla ensimmäinen yleisempi sekatavarakaupan kotiintoimitussysteemi, mutta paljon kalaa ja kasviksia syövänä ennakkoluuloni mielikuvani Alepan fisu- ja hevi-tarjonnasta ei sitten kuitenkaan houkuttanut. Tuttavani hehkutti Facebookissa Kauppahalli24:ää, joten se seuloutui minunkin ruokatoimittajakokeilukseni.

Kauppahalli24:stä minulla on nyt kahden kerran kokemus. Olen tahallani tilannut tuotteita, joiden suhteen olen tosi nipo: tuoretta kalaa ja lihaa, yrttejä, ruukkusalaattia, tomaatteja, jne. Olen ollut pääosin tosi tyytyväinen, tässä muutama yksityiskohtaisempi huomio:

• Kalatukku E. Erikssonin kalat ovat tuoretta irtotavaraa (ei siis vakuumia). Kala minua epäilytti etukäteen eniten, mutta ei ole tarvinnut pettyä.
• Reinin lihan ja Wotkinsin tuotteet ovat tosi laadukkaita. Plus että ihan kiva saada niitä arkena kotiin kuljetettuna, kun halliin ja tukkutorille ehtii korkeintaan jonain satunnaisena lauantaina.
• Tuoreet yrtit olivat hinta-laatu-määrä-suhteeltaan paljon parempia kuin Tapiolan Stockalla myytävät Järvisuomen kitu-korianterit ja sääli-basilikat.
• Ruukkusalaatit puolestaan olivat vähän pieniä ja säilytetty/kuljetettu jopa melkein liian kylmässä.
• Maidoissa, munissa, jugurteissa ja pakatuissa lihoissa oli päiväystä jäljellä tosi reilusti.
• Valikoimissa oli erikoisuuksiakin, kuten garam masalaa, riisiviinietikkaa, vähäsuolaista soijakastiketta, riisinuudeleita ja kookosöljyä.

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen. Tuotteet olivat tosi tuoreita ja laadukkaita. Luomuvaihtoehdot olivat oikeastaan laitanaan edullisempia kuin normikaupassa, jotkin luomut (esim. laktoositon maitojuoma) vieläpä samanhintaisia tavisverrokkituotteen kanssa. Parasta on tietysti se, että ei tartte hikoilla kaupassa ja että joku muu kantaa ruuat kotiin. Siksi tukkupakkaus vessapaperia. Mutta ei pidä ajatella, että nettiruokakaupassa käynti olisi jotenkin nopeaa – ei todella, sillä tuotteiden selailuun ja tihrustamiseen menee aikaa. Mutta samallahan voi katsoa vaikka Tähdet, tähdet -ohjelmaa. Ja kyllä heräteostoksia tulee tehtyä nettikaupassakin: Wotkinsin kylmäsavustettua hevosta, kuivattuja banaanilastuja, syöntikypsää mangoa.

Mikä nettiruokatilauksessa sitten oli vaikeinta? No ensinnäkin sellaisten artikkeleiden määrän arviointi, mitä normaalisti ostaisi vain tosi vähän. Esimerkiksi chiliä ja inkivääriä tuli tilattua vähän turhan reilusti, kun en osannut arvioida määriä en sitten ollenkaan. Kuitenkin kaikkein vaikein juttu on vaatimus suunnitelmallisuudesta ja sitoutumisesta: kyllä minua pikkuisen ahdistaa suunnitella menemisiäni niin, että palloilen 100%:n varmuudella himassa tiettynä iltana 2 tunnin toimitusaikaikkunan verran. Kuulostaa ehkä kevytkenkäiseltä, mutta niin se vaan on. Koti-illan lukkoon lyöminen 2 tunnin tarkkuudella on oikeasti sellainen juttu, että mietin, onko sittenkin helpompaa vaan hajoilla kaupassa silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Voisin kuvitella, että käyttäisin tällaista palvelua ehkäpä kerran kuussa, kun pitää täydennellä riisejä, jauhoja ja pesuaineita. Tai sitten pidempien pyhien (kuten pääsiäisen) alla, jotta välttää normimarkettien ruuhkan.