Muutto säpäkässä aikataulussa
Huhhuh! Hetken blogihiljaisuutta selittää se, että tässä välissä on myyty vanha kämppä, ostettu uusi, käyty työmatkoilla, muutettu ja luovutettu vanha kämppä. Mutta nyt siis ihanuuksien ihanuus – uusi koti (vaikkakin vielä melko kaoottinen sellainen)!
Koko homma tapahtui aika tiiviissä aikataulussa. Tai siis olihan se ajatus muutosta kytenyt jo jonkin aikaa, mutta homma konkretisoitui melko säpäkässä tahdissa. Kirjanpitoni sanoo seuraavaa:
Ke 27.8. Idea: myydään asunto. Tarjouspyynnöt kiinteistönvälittäjille.
To 28.8. Välittäjäkandidaatti nro 1:n haastattelu
Pe 29.8. Kandidaatti nro 2:n haastattelu
La 30.8. Infernaalista siivousta. Viimeiset taulut seinälle.
Su 31.8. Infernaalista siivousta
Ma 1.9. Kandidaatti 3:n haastattelu. Kiinteistönvälittäjän valinta.
Ti 2.9. Välittäjän toimeksianto allekirjoitettu
Ke 3.9. Kämpän valokuvaus
Pe 5.9. Myynti-ilmoituksen julkaisu
La 6.9. Ikkunoiden pesu. 2 yksityisnäyttöä.
Su 7.9. Julkinen näyttö
Ma 8.9. 2 yksityisnäyttöä
Ti 9.9. Yksityisnäyttö. Käymme itse tulevan kotimme näytössä. Kellarikomeron tyhjennys
Ke 10.9. Saamme tarjouksen. Teemme vastatarjouksen. Käyn rakentamassa kirpparipöydän, jotta pääsen turhasta tavarasta eroon.
To 11.9. Teemme tarjouksen uudesta kämpästä. Mies lähtee työmatkalle 4 päiväksi.
Pe 12.9. Hyväksymme meille tehdyn tarjouksen, ja meidän tekemä tarjous uudesta kämpästä hyväksytään.
13.-20.9. Kirpparipöydän pöyhimistä ja purkua, lainapapereiden tekemistä, kauppakirjojen laatimista.
21.-25.9. Minä vuoden stressaavimmalla (mutta kivoimmalla) työmatkalla.
26.9. Aamulla myymme vanhan kämppämme. Pari tuntia kodittomana. Iltapäivällä kaupat uudesta asunnosta.
27.-28.9. Siivousta uudessa kämpässä
29.9. 70 muuttolaatikkoa saapuu pakattavaksi. 25 pakataan samana iltana.
30.9. Herkkien tavaroiden roudausta uuteen kämppään. 12 laatikon pakkaaminen.
1.10. 33 laatikon pakkaaminen. Hurraa, ne riittivät juuri ja juuri!
2.10. Huonekalujen ja taulujen suojaaminen.
3.10. Suunniteltu muuttopäivä. Muuttofirma ei pääsekään paikalle sairaustapauksen vuoksi. Siis vielä yksi yö vanhassa kämpässä.
4.10. Uusi yritys, aamulla muuttofirma ilmestyy paikalle. Muutto.
5.10. Laatikoiden purku.
6.10. Laatikoiden luovutus.
7.10. Vanhan kämpän loppusiivous ja luovutus.
8.10. Vähän väsy ja kipeähkö olo. Johtuiskohan stressin laukeamisesta?
Hui! Kyllä täytyy olla valtavasti tavaraa, että saa 70 laatikkoa täyteen! 😮
70 laatikkoa tuntuu paljolta, mutta sekä muuttofirma että kiinteistönvälittäjä sanoivat, että ”teillähän on tosi vähän tavaraa”. Että mitä se kertookaan keskiverron keskiluokkaisen talouden tavaramäärästä.
Ai kamala! 😀 Se on kyllä ihan totta, että nykypäivänä ihmisillä on aivan järkyttävät määrät tavaraa. Etenkin siis ihmisillä, jotka eivät edes kyseenalaista tavaramääriään ja niiden tarvetta, ja joilla on esim. omakotitalo ja paljon säilytystilaa. Muutossahan yleensä vasta tavaramääriinsä havahtuu.
Omassa muutossamme oli laatikoita 35 ja 40 väliltä, en tarkkaan muista. Osa oli tosin pieniä, kuten rullaluistimet omassa laatikossaan, jonka laskin kuitenkin muuttolaatikoksi, koska se oli laatikko. 🙂 Onhan sekin paljon tavaraa kahdelle ihmiselle, mutta onneksi muuton jälkeen olemme karsineet tavaraa rankalla kädellä lisää. Jotainhan sitä tulee toki aina hankittua lisääkin, mutta toivon meidän olevan kuitenkin vähempitavaraisia kuin muuton aikaan.
Huikea suoritus! 🙂 Mutta hyvä näin, että kaupat oli tehty niin nopeasti. Nykytilanteessa se voi kestää ja epävarmuus ei ole kiva juttu. Luulen tuntevani olon, että viime hetkellä on aina paljon tekemistä muuton kanssa, myös jos oli hyvin valmistettu/tavaraa kärsitty etukäteen. Kun muutin Saksasta Suomeen, (silloin avio-)mieheni tuli Saksaan kolmeksi päiväksi – viikko ennen Joulua… Vähän tavaraa lähti postitse ja huonekalut/muu tavaraa varastoon (JOS kävisi ilmi, että päätös muuttaa Suomeen/yhteen onkin väärin 😉 ) ja varsinainen muutto oli vain n. vuoden jälkeen. Silloin meillä oli jo oma talo mieheni 45 neliön kämpän sijaan.
Voimia vei minun ”landlords from hell” kämpän luovutuksellä. Pitää myöntää, että äidini kellarista löytyy vielä jotain opiskeluaikan laatikoita ja se on vaan näin, jos 14 vuotta niitä ei tarvinut, niin varmasti ei enää tule tarvitsemaan… Pitää varmasti nyt keventää myös hänen varastonsa.
Mä voin vain kuvitella, mitä muutto toiseen maahan on! Asuminen on oikeasti aika merkittävä juttu ihmisen elämässä, ja siihen liittyvät muutokset ihan riittävän isoja ilman inhottavia vuokranantajia.