Instituutio soikoon!
”Aloite on ristiriidassa sen biologisen faktan kanssa, että avioliitto on instituutio, jonka tarkoituksena on lisääntyminen.”
Peter Östman (kd) avioliittolain lähetekeskustelussa
Vai että avioliittoinstituution tarkoituksena on lisääntyminen. Ja että tämä on biologinen fakta. Minusta instituutiossa ei ole ensisijaisesti kyse biologiasta, vaan ennemminkin tietynlaisesta sopimuskimarasta, jossa on henkilökohtaisia, sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Minusta avioliittoinstituution tarkoituksena on helpottaa ihmisten yhteiseloa.
Romanttisella ja henkilökohtaisella tasolla avioliitto helpottaa ihmisten eloa voimakkaan ja vuosikausia rakennetun brändinsä ansiosta: minä olen sitoutunut sinuun, sinä minuun, haluan jakaa elämäni kanssasi, tahdon, ja tehdään siitä virallista. Tokihan rakkautta ja sitoutumista voi ja pitääkin osoittaa toistuvasti, ja voihan niitä harjoittaa avioliiton ulkopuolellakin, mutta kyllähän avioliitto vapauttaa energiaa, kun ei tarvitse toistuvasti detaljoida ja todistella sitoutumispyrkimyksiään toiselle. Avioliitto on hurjan tehokas keino osoittaa, että minä olen tosissani sinun kanssasi.
Sosiaalisessa mielessä avioliittoinstituutio helpottaa elämää, kun ei tarvitse selittää muille, mistä tässä meidän välisessä kanssakäymisessä nyt on kyse. Sanot vain ”olemme aviopari”, niin johan naapurin mummon uteliaisuustaso laskee ja hän jättää teidät rauhaan. ”Olemme aviopari”, niin hotellin henkilökunta järjestää teille yhteisen huoneen ja parisängyn. ”Olemme aviopari”, niin saatte suomalaisessakin ravintolassa automaagisesti yhteisen laskun. ”Olemme aviopari”, niin kokkareilla ei tarvitse selitellä yhtään pidemmälle, miksi roijasit juuri tämän tyypin tilaisuuteen avecinasi.
Toisin kuin edustaja Östman (ymmärtääkseni) väittää, niin lisääntymisen biologiset faktat eivät ole sidoksissa avioliittoinstituutioon. Lisääntyä voi avioliiton ulkopuolellakin, eikä biologinen lisääntymiskyky ole kriteeri avioliitolle. On aika yksioikoista sanoa, että avioliittoinstituution tarkoituksena olisi lisääntyminen – hedelmöityshoitoinstituution tarkoituksena on lisääntyminen (tosin on vähän kiikun-kaakun, onko hedelmöityshoidot instituutio). Mutta sitä en kiellä, etteikö avioliitto instituutiona helpottaisi lisääntymistä. Moni haluaa kumppaniltaan virallisen lupauksen sitoutumisesta ennen kuin rupeaa lisääntymään. Monelle voi olla sosiaalisesti helpompaa lisääntyä avioliitossa kuin sen ulkopuolella. Ja kyllähän avioliittoinstituutio helpottaa lisääntymiseen liittyvää byrokratiaa: avioliitossa ei esimerkiksi tarvitse todistaa erikseen isyyttään.
Avioliitto helpottaa yhteisen joukkueen perustamista. Yhteisen tiiminimen hankkimiseen avioliitto tarjoaa selkeän prosessin – nimen vaihtaminen on toki mahdollista muitakin reittejä, mutta avioliiton kautta se on melko suoraviivaista. Avioliitto antaa myös selkeät raamit joukkueen taloudenpitoon: varat ja velat ovat yhteisiä, ja jos joukkue hajoaa, niin puolet sulle ja puolet mulle. Ja taas, kyllähän ihmiset voivat sopia talousjärjestelyistä avioliiton ulkopuolellakin, ja erillisiä sopimuksia tehdään avioliiton myös sisällä; mutta ainakin avioliitto tarjoaa ihan kohtalaisesti määritellyn ja tuotteistetun perussetin niille, jotka eivät halua nähdä erillistä vaivaa.
Ja onhan avioliitolla yhdistävä, rituaalinenkin puoli. Mietipä: haluat kutsua elämäsi tärkeimmät ihmiset juhlimaan yhdessä, ja haluaisit valtaosan vieläpä ilmaantuvan paikalle. Kirjoittamalla kutsukorttiin ”juhlat”, saisit haalittua paikalle ehkä noin puolet kutsutuista. Kirjoittamalla kutsukorttiin ”häät”, kipuaa osallistumisprosentti helposti 90:n korville. Avioliiton solmimisen myötä toisiaan karttavat sukulaiset voivat hyvinkin haudata lapselliset torailunsa ja sietää toisiaan kuin aikuiset – edes häissä.
En allekirjoita olleenkaan sitä, että avioliittoinstituution tarkoitus olisi lisääntyminen. Lisääntyminen voi olla yksilölle, monellekin, henkilökohtaisesti avioliiton tarkoitus, mutta yhteiskunnalliselle insituutiolle se ei sitä ole – tai sitten avioliittolainsäädäntömme ei todellakaan tue tämän lisääntymisinstituution tarkoitusta ja henkeä.
Suomessa avioliittoon sotketaan helposti myös kirkko, jumala ja raamattu. Kyllä minusta on ihan kohtuullista, että kirkko saa itse päättää, kenelle he druidiaisiaan pitää. Mutta minusta ei ole mitenkään kohtuullista, että kirkolliset perusteet rajoittavat kansalaisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisen instituution suhteen. Eli mitä häh? No sitä häh, että yhteiskunnallisena instituutiona avioliitto tarjoaa kohtalaisen käyttöliittymän merkittävään sopimuspakettiin. On perin outoa, että yhteiskunnan jäsenillä ei ole tasa-arvoista pääsyä tähän käyttöliittymään.
Vaikka minusta avioliittoinstituution tarkoitus onkin helpottaa ja selkeyttää ihmisten yhteiseloa, en ole itse mennyt naimisiin helpottaakseni elämääni. Yksilön motiivit ovat eri asia kuin instituution tarkoitus. Olen solminut avioliiton, koska rakastan miestäni ja hyppäämällä mukaan tähän instituutioon haluan osoittaa sitoutumistani sekä hänelle että muille. Ja onhan sekin outoa, ettei tämä ole mahdollista kaikille.
Annan kympin tästä ainekirjoituksesta 🙂
Hieno kirjoitus ja hieno sormus kuvassa 🙂
Niin allekirjoitan joka sanan!
Hear hear!
Kiitos kommenteista!