Arkku vai upotus?
Otsikko ei spekuloi anopin viimeisestä leposijasta vaan roskien lajittelun järjestämisestä. Uusi jätehuoltomääräys laittaa pääkaupunkiseudun taloyhtiöt miettimään roskisasiansa uusiksi: vuoden 2014 alusta lähtien lasin- ja metallinkeräys tulee isommissa taloyhtiöissä pakolliseksi. Mitä tämä määräys sitten tarkoittaa keskivertotaloyhtiölle, joka ei toistaiseksi ole kerännyt metallia eikä lasia? Se ei välttämättä tarkoita, että jätteenkeräysastioiden määrä lisääntyy automaattisesti kahdella – pelkkä jätelaarien uudelleen järjestely voi olla riittävä teko, esimerkiksi ison sekajätepöntön vaihtaminen pienempään lasi- ja metalliastiaan.
Valtaosa taloyhtiöistä suosii edelleen perinteisiä arkkumallisia roska-astioita. Tällaisten roskalaarien etu on niiden joustavuus: metalli- ja lasikeräyksen lisääminen ei vaadi järjettömän suurta jumppaa, vaan homma hoituu laatikoiden nimikkeitä sumplimalla. Roska-arkkujen uudelleen järjestelyssä rajoitteeksi voi toki muodostua roskakatos ja sen ahtaus. Yhden ison laarin korvaaminen kahdella kapealla astialla ei välttämättä onnistu niukasti mitoitetussa roskakatoksessa, sillä itse astioiden lisäksi katoksessa pitää mahtua liikkumaan niin roskien nakkaajien kuin tyhjentäjienkin.
Uusi jätehuoltomääräys antaa taloyhtiölle mahdollisuuden miettiä koko kierrätyslogistiikkaansa uusiksi, esimerkiksi siirtymistä riemunkirjavista roskalaareista jämäkämpiin upposäiliöihin. Upposäiliöissä roskat ovat valtaosin maan pinnan alla viileässä, mikä vähentää hajuhaittoja ja vaikeuttaa pihapiirin pikkutuholaisten pääsyä roskiin. Upposäiliöt vaativat toki isomman alkuinvestoinnin kuin perinteiset kevyet laarit: asentamiseen tarvitaan kaivinkonetta, ja paikoin kaapeli- ja putkilinjat voivat rajoittaa asentamista. Säiliöiden kokoonpanoa ja sijaintia ei myöskään noin vain muutella, joten kiinteistön jätemäärät on hyvä olla selvillä ennen kuin kaivinkoneen kauha kuopaisee maata. Mikäli upposäiliöt kiinnostavat, on taloyhtiön hyvä tilata työ jo tänä syksynä – toimitusajat voivat olla pitkiäkin ja Suomen routaisissa olosuhteissa pieni aikataulun venyminen lokakuussa voi käytännössä tarkoittaa venähdystä talven yli toukokuulle.
Useissa taloyhtiöissä roskisten tyhjennysväliä on saatu harvennettua upposäiliöden myötä, eikä raskaalla tyhjennyskalustolla tarvitse siis suhata edes-takaisin yhtä useasti kuin aiemmin. Vaikka jämäkkä upposäiliö pitääkin roskia levittelevät pikkuelukat loitolla, niin ammattimaisen näköiset suuret säiliöt voivat houkuttaa lähipiirin isompia, röyhkeämpiä eläjiä; ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun satunnainen henkilöauto parkkeeraa upposäiliön viereen, epämääräistä romua nakataan säiliöön, ja sitten auto kaasuttaa tiehensä.
Jos taloyhtiö sitten päättää uuden jätehuoltomääräyksen siivittelemänä laittaa roskikset uusiksi ja siirtyä arkuista upotukseen, niin mitäs vanhalle roska-aitaukselle tai -katokselle tehdään? Pienellä pesulla ja pintaremontilla siitä saa oivallisen fillariparkin.
