V – Verkosto

Taas sana, josta en pidä sanana. Verkosto-sanasta tulee mieleen verkostomarkkinointi, josta ei minun mielikuvissani ole pitkä matka pyramidihuijaukseen. Mielikuva verkostoitumisesta taas on minglaus tuntemattomien pintaliitäjien seassa jossain kokkareilla, missä jokaisen kuuluisi olla jotakin tai ainakin small talkata sujuvasti. Vaikka vierastankin verkosto-sanan käyttöä, niin en todellakaan hyljeksi sen sisältöä: minusta on suunnaton rikkaus, että olen päässyt tekemään hommia monenlaisten ihmisten kanssa – ja näitä ihmisiä pidän verkostonani.

”Minulla on laaja verkosto” tarkoittaa joskus bisneskielessä sitä, että ”minulla on paljon LinkedIn-kontakteja”. Mutta oletko tavannut kaikkia LinkedIn-kontaktejasi? Tai oletko ollut heihin tunnistettavasti yhteydessä sosiaalisessa mediassa tai internetin yhteisöissä? Mitä pystyisit sanomaan heistä, jos joku kysyy?

Minä en ole mikään superminglaaja, ja LinkedIn-pyyntöjäkin lähettelen aika harkiten. Minulle luontevin tapa verkostoitua on tehdä asioita ihmisten kanssa. Tehdä töitä, tehdä harrastusjuttuja, tehdä opiskelujuttuja. Tekemällä jotain yhteistä ponnistusta tutustuu ihmiseen ihan eri tavalla kuin puhumalla pintapuolisista asioista – vaikka kyllä sekin tsemppaamalla onnistuu. Esimerkiksi opiskeluaikana tutustuin kymmeniin jos en satoihin aivan huippuihin tyyppeihin yksinkertaisesti puuhaamalla teekkarijuttuja joka hemmetin opiskeluvuotenani. En silloin ajatellut aktiivisesti verkostoituvani, vaan yksinkertaisesti pidin hauskaa milloin järjestämällä jotain jäynää tai tapahtumaa, milloin pönöttämällä jossain ylioppilaskuntapolitiikan kiemuroissa. Niitä peruja minulla on kasa mahtavia ystäviä, iso liuta huippuja tuttuja sekä joukko tyyppejä, joita tiedän. Ja yllättävän monen tyypin nimen muistan edelleenkin niiltä ajoilta – ja kenties hekin muistavat minut. Eli tämän paasauksen oppi oli, että yhdessä tekeminen on paras tapa verkostoitua.

Aivan uuden kulman sanaan verkosto olen saanut myös nykyisten duunieni myötä Netlightilla. Firmamme rakennetta voisi kai kuvata parhaiten semi-yleiskielisesti sanalla verkosto-organisaatio. Meillä ei ole organisaatiokaavioita, ei yksiköitä, ei yksikön vetäjiä, ei kiinteitä ryhmiä, ei pomoja. Mutta se ei tarkoita, että työntekijät olisivat jotenkin heitteillä tai työskentelisivät anarkiassa. Esimerkiksi minä olen tällä hetkellä osa seuraavia ihmiskeskittymiä:

• Asiakkuus. Lähin jokapäiväinen työyhteisöni muodostuu tämänhetkisen asiakkuuden ympärille. Me samalla asiakkaalla olevat konsultit sekä vastaava myyjä teemme töitä yhdessä päivittäin.
• Pari muuta asiakkuutta. Oman konsulttiduunini lisäksi sparrailen silloin tällöin kollegojani muissa asiakkuuksissa, tiedän suunnilleen missä siellä mennään vaikken päivittäisessä työssä olekaan mukana.
• Mentorini ja mentoroitavani. Minulla on mentor ja minä toimin mentorina muutamalle kollegalleni. Mentoroinnin agenda liittyy yleensä jollain lailla henkilökohtaiseen kehittymiseen, oli aihepiiri sitten mikä tahansa.
• Erinäiset tapahtumat ja aktiviteetit ja niiden ympärille muodostuvat ryhmät. Olin esimerkiksi mukana järkkäämässä viime pikkujoulujamme ja nyt olen mukana työryhmässä, joka funtsii, miten palkkatasoamme ja työsuhde-etujamme pitäisi kehittää.
• Lisäksi olen virtuaalisesti mukana muutaman osaamisaihepiirin ympärille rakentuneessa kompetenssisolussa, jossa keskustelemme, kysymme kysymyksiä, opetamme toisiamme, jaamme tietoa ja pähkimme yhdessä ongelmia jonkin aiheen ympäriltä.

Näissä ihmiskeskittymissä pyörii välillä samoja tyyppejä välillä eri tyyppejä vaihtuvien asiakkuuksien, menneiden ja tulevien tapahtumien tai aktivoituvien ja hiljentyvien kompetenssisolujen mukaan. Jos näistä keskittymistä piirtäisi jonkin sosiaalisen verkoston analyysin diagrammin, niin saisi kyllä aikamoisen seitin aikaiseksi. Ja kyllä, näin piirretty organisaatiokaavio näyttää enemmän kalaverkolta kuin pyramidilta tai kerrostalolta. Siksi verkosto-organisaatio.