Junat ja naiset

Nyt on pakko avautua: Jenni Vartiaisen Junat ja naiset -biisi. En ymmärrä. En kertakaikkiaan ymmärrä.

En ymmärtänyt biisiä ennen ekaa kuuntelukertaa. Junat ja naiset. Kummatkin tulevat ajallaan? Ei kai nyt lupaava naisartisti voi tollasta mennä laulamaan. Vai että kumpaakin saa aina odottaa? Ei pidä paikkaansa.
Sitten mielessä alkoi viilettää sanayhdistelmiä. Junat ja naiset. Junat, vessat ja naiset. Junan vessat ja naiset. Toimii kuin junan vessa. Toiminnan naiset. Ääh.
Junat ja naiset. Konduktööri. Univormu. Poliisi. Nainen, poliisi ja taksi! On siinä kolme tosi ystävää!

No sitten kuulin itse biisin. Junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan. Johan tökkäs. Ei nimittäin ole – luotu nimittäin. Ei ole junaa luotu kulkemaan. Ei voi sotkea luomisoppia juniin, ei edes taiteen nimissä. Se on höyrykone, diisseli tai sähkö, mikä junia kuljettaa, ei pyhä henki. Ei sotketa jumalaa tähän.
Lopulta katsoin musavideon. Jos ei plagiaattivitsit olis just nyt niin kovin kuluneita, niin väittäisin Taru sormusten herrasta ja Klonkku -plagiaatiksi. Minusta tällainen urbaani tanssipoppikappale ja kiemurtelua sisältävä larppausvideo eivät oikein mätsää. Ja miksi kuvata Junat ja naiset -video Islannissa, jossa ei edes ole rautatieinfraa?