Kaappikatsaus

Jossain vaiheessa lomaa, kun rentoutuminen on edennyt riittävän pitkälle, saan yleensä siivouskärpäsen pureman. Viime kesänä totaalinen remppa kohdistui kuiva-ainekaappeihin, minkä seurauksena a) kuiva-aineet mahtuvat yhteen kaappiin ja b) kaapin sisältö vastaa jotakuinkin kulutusta, mikä helpottaa sisällön ajan tasalla pitämistä. Sitten viime kesän kuiva-ainekaappikatsauksen olen myös kehittänyt menetelmän kuiva-aineiden menekin edistämiseksi: kaapin vasemmassa yläkulmassa pitää majaansa ”haastelaatikko”, jossa on seuraavan 3 kuukauden aikana vanhaksi meneviä kuiva-aineita. Haastelaatikon sisällölle on keksittävä käyttöä ennen parasta ennen -päivää.

Siivouskaappi ennen
Reilun kahden viikon lomailun jälkeen rentoutumiseni oli saavuttanut kaappikatsauspisteen. Tällä kertaa vuorossa oli keittiön siivouskaappi. Siivouskaappi on ollut murheenkryyni pitkin kevättä, aina silityslaudan myötä sieltä on vyörynyt lattialle ties mitä sälää.

Yläkaappi ennen

Lähtötilanne oli siis seuraava: silityslauta, kauppakasseja ja paperipusseja runtattuna isoon lokeroon. Imurin tunkeminen samaan osioon tuotti jo vaikeuksia. Puhdistusaineet ja imurin suuttimet olivat tiiviisti silitysraudan ynnä muun irtosälän takana, joten käytettyä tuli ainoastaan niitä, jotka onnenkantamoisesta olivat jääneet etualalle. Ylähyllyllä möllötti pari kertaa vuodessa käytettävä kakkukupu kera sekalaisen roinan ja aivan ylimmässä kaapissa (vaatii jakkaralle nousun) kyti keittiöpyyhepommi – tiedättehän: Kaapinovi auki! Puhtaat pyyhkeet salamana sisään! Kaapinovi kiinni! Ja kun myöhemmin haluaisi ottaa yhden pyyhkeen käyttöön, kaikki hyökkäävät niskaan.

Vetäisin koko kaapin sisällön keittiön lattialle. Lounasaikaan mennessä osa roinasta oli päätynyt roskiin ja säilytettävät kamat ryhmittyneet käyttötarkoituksen mukaisiin kasoihin: puhdistus, silitys, imurointi, pakastus, kauppakassit, essut, keittiöpyyhkeet, leivinliinat, kynttilät, kertakäyttöastiat. Totesin, että tänään lounastaisimme ulkona, sillä keittiöön ei mahtunut kokkaamaan.

Yläkaappi jälkeen: kakkukupu, kylmäkallet, kertsit

Koitin kyseenalaistaa omia pinttyneitä tapojani, miettiä arkipäivän logistiikkaa ja suunnitella säilytyspaikat sen mukaan.

Puhdistusaineet ja keittiöpyyhkeet käden ulottuvilla

  • Miksi säilyttää pari kertaa vuodessa tarvittavaa kakkukupua käden ulottuvilla ja eristää usein tarvittavat keittiöpyyhkeet hankalasti tavoitettavaan yläkaappiin? 
  • Puhdistusaineita ja -välineitä ei saa laittaa liian piiloon, sillä muuten niitä ei tule käytettyä.
  • Uuden talouspaperirullan korkkaaminen ei saa räjäyttää koko hyllyn sisältöä ulos kaapista. 
  • Miksi kauppakasseja pitäisi säilyttää keittiössä? Eikö huonomuistisen kannattaisi säilyttää niitä pikemminkin eteisessä, kun kangaskassien olemassa olon muistaa kuitenkin vasta sitten, kun on jo naponut ulkovaatteet päälle ja kengät jalkaan kauppaan lähtöä varten. Siinä vaiheessa keittiö on aika kaukana, joten muovikasseja siunaantuu enemmän kuin niitä ehtii roskapusseina käyttää.
  • Joulu on kerran vuodessa, ja toimitan joululahjoja ehkä max. kuuteen eri osoitteeseen. Napakoita ja siistejä pahvikasseja ei siis tarvitse säilyttää kymmentä enempää ajatuksella ”tässä pussukassa niiden-ja-näiden joululahjat kulkevat perille nätisti, näppärästi ja lapsien katseelta salassa”.

Siivouskaappi jälkeen

Iltapäiväkahveihin mennessä tavarat löysivät paikkansa. En ole mikään hillitön siivousintoilija, mutta pakko myöntää, että hyvin järjestetty kaappi tuottaa kyllä jonkinmoista mielihyvää. Väljästi täytetyt hyllyt tuntuvat luksukselta.

Läpinäkyvät säilytyslaatikot rulaavat
Kategoria : Asuminen
Avainsanat : ,