Laattaa, laattaa, laattaa vaan…

…huomenna on sulla kylppäri.

Tänään tuli kyllä taas toteutettua varsinainen neronleimaus. Hölmöstä päästä kärsii koko kroppa, ja se kyllä konkretisoitui taas tänään oikein kunnolla. Milloinkohan opin, että jossain 10 kilon kohdalla menee raja siinä, millaisia tavaramääriä kannattaa raahata julkisissa kulkuvälineissä.

Käytiin siis viime viikolla autokyydillä hommaamassa laattoja kylppärin oven ummistamiseen. Kaikki meni muuten ihan hyvin, mutta tuli hommattua liian tummaa lattialaattaa – antrasiitti kun voi näemmä olla tummaa tai vaaleaa harmaata.

No, minä reippaana tyttönä hakemaan bussilla uutta, vaaleampaa pakettia. Köröttelin ekana tunnin verran melkein Hämeenlinnaan saakka, kävin pyörähtämässä Laattapisteen keskusmyymälässä kymmenen minuutin verran, ja sain ostokseni tehtyä.

Kun varastopoika sitten kurvasi trukilla parkkikselle yhden säälittävän laattapakettini kanssa, hän kysyi, että ”mihis nämä laitetaan” ja hamusi jo katseellaan parkkiksen farmariautoja. ”Tähän reppuun” vastasin, ja osoitin jalkojeni juureen. Varastopoika varmisti vielä, että oli kuullut oikein, nielaisi kerran, ja auttoi minua änkemään laattapaketin reppuun. Kiitin häntä ja koitin heittää repun olalle mahdollisimman kevyennäköisesti ja edes jonkinlaisella arvokkuudella.

Mutta täytyy kyllä todeta, että 1,44 neliötä laattaa painaa ihan kiitettävästi, varmaan jotain parikymmentä kiloa. Ja varsinkin kun tarvitsemme 126 laatan paketista ehkä 12 laataa… No, ottaen huomioon, että saimme ensin rikkinäisen vääränvärisen paketin, sitten ehjän vääränvärisen paketin ja lopulta oikeanvärisen paketin, jossa on noin 100 ylimääräistä laattaa, niin voipi olla, että joulupukki tuo ensi jouluna mosaiikkitöitä aika monelle.