Teekkarikyldyyriä

Woaah! Viikonloppu vierähti Retuperän WBK:n konsertissa ja siitä toipuessa. Kauheen rankkaa kuunneltavaa toi uudempi ranskalainen torvisoitto, kun seuraavana päivänäkin tuntuu vielä jäsenissä. Solistajat, etenkin viulistit Pensola ja Tikkanen olivat aivan mahtavia, ja palopuheetkin olivat jotenkin tuoreita ja hauskoja. En tiiä, oonko unohtanut vitsit kahdessa vuodessa vai oliko spiikit oikeasti uusia ja hauskoja.

En tiedä, näinkö RWBK:n konsertin jäljiltä kaiken kahtena
vai mikä oli syynä, mutta kun tein lauantai-iltana munakasta,
niin kolmessa munassa peräkkäin oli kaksoiskeltuainen!


Eilen oltiin sitten Kiljusten herrasväen kanssa katsomassa tämän vuoden teekkarispeksiä, Nosferatua. Camilla, Dracula ja Tohtori olivat oivallisia hahmoja, ja bändi sekä musat yleensäkin olivat ihan loistavia!