Joulun tähti on ehdoton
Aiemmin viikolla meinasin jo ruveta stressailemaan jouluvalmisteluista: ”Ääk, ääk, joulukortit pitää lähettää viimeistään 13.12. ja minä oon ensi viikon käytännössä työreissussa ja en oo vielä edes hommannut tarvikkeita saati että olis mitään ideaa kortteihin ja onko se Tiimarikin jo lopettanut toimintansa, missä täällä enää nykyisin on askartelutarvikekauppoja.” Sitten jokin napakka mutta zeniläinen joulutonttu sisälläni otti tilanteen haltuun ja totesi: ”Pöljä, sulla on kaapit täynnä askartelutarvikkeita, käytät niitä, kyllä sä jotain keksit.”
Ja kertakaikkiaan, paperisäläähän täältä pesee. Tämän vuoden teemaksi hahmottui joulun tähti ja överikuvioiset paperit.
Tein kaikki kortit samalla ajatuksella – pohja, tehostesuiru about kultaisen leikkauksen huudeilla alareunassa ja tähti tehostesuirun vasemmassa reunassa.
Vaikka idea oli kaikissa korteissa sama, niin kaikista tuli silti keskenään erilaisia.
Yhtäkkiä huomasin värikoodailevani papereita ajatuksella ”nää on ihan Tuulan värit, tää näyttää Lauralta, tää on Terhi, nämä on Severin värisiä – saako samaan huusholliin laittaa useamman kortin jos ne kerran näyttävät vastaanottajiltaan?”
Täähän meni tänä vuonna paljon kivuttomammin kuin joinain aikaisempina vuosina! Ehkä juuri siksi, että jokaista korttia tehdessä tuli ajateltua potentiaalista vastaanottajaa. Ja näinhän sen just kuuluukin mennä: vaikka tarvikkeet olivatkin jämäkamaa, niin jalostus ja ajatus jalostuksen takana tekee taikoja.
Vielä kun joku taikoisi korttiaskartelun jäljet takaisin paikoilleen…
Mahtavia kortteja! Uskomatonta, että jaksat joka vuosi vääntää erilaisia askarteluja.
Meillä joulukortit oli tarkoitus askarrella perheen kesken ja hyödyntää surutta lapsityövoimaa, mutta remontti, sekasotku, vähän aikaa, jne. Valokuvataiteella siis mennään tänäkin vuonna. Jännityksellä vielä odotetaan, miltä kortit näyttävät paperilla.
Tuon ripustustekniikan apinoin taas tänä jouluna 🙂 Toimi viime vuonnakin ihan loistavasti.
Kiitos! Yritin myydä E:lle ajatusta naivistisista tontuista, mutta hän sanoi, että ei meidän kortit voi näyttää skidien piirtämiltä.
Ripustussysteemi ovessa on kyllä kätsy. Tosin nyt kun nikersin noita kortteja kuvausta varten verhonnipsuihin, niin muistelin lämmöllä niitä sun minipyykkipoikia – taidan ensi vuodeksi investoida sellaisiin.
Tuoko sininen tähtilaivaston komentajan sädeaseen näköinen värkki on se työkalu, jolla voi leikata tähden yhdellä ranneliikkeellä?
Kyllä Ari 😀 Haluutko lainata? Mainio värkki, käy myös kämmenvoimien treenilaitteesta.
Värit meni nappiin! Kortti on niin hieno, että saatan hyvinkin näin tähtikuvioon hurahtaneena tehdä siitä taulun! Kiitos!
Kiitokset kortista! Sai kunnian olla ensimmäinen tämän joulun tervehdyksistä.
Kiitos Tuula! Se kortti vaan jotenkin huokui sinua -ei pelkästään värien vaan myös harmonian puolesta.
Miika, täytyy tunnustaa, että en löytänyt mistään sitä postin punaista koontikuorta, joten totesin, että postitetaan paljaaltaan, jolloin ne jaellaan vähän aiemmin.
Hyvää joulun odotusta kaikille!