Joululahjahilut
Tämän vuoden joululahjat (joulukalenterissa nähtyjen lisäksi) koostuivat paljolti koruista, avaimenperistä ja heijastimista. Syy siihen on työväenopiston korukurssi, jonka kävin marraskuussa, siis parhaaseen mahdolliseen joululahja-askarteluaikaan. Kurssin parasta antia oli kuvansiirto, jota teimme metallin lisäksi kankaalle.
Tässä siis virallinen katsaus joulupukin konttiin:
Heijastimet äidilleni ja tädilleni: Lappeenrannan vesitornin kuva siirrettynä puuvillakankaalle. Kangas kuvineen on sittemmin liimattu ja lakattu muovimaton palaselle, minkä jälkeen liimasin muovimaton toiselle puolelle heijastimen. Reikä, naru ja hakaneula.
Ransu Karvakuono -rintanapit veljenpojilleni: Ransun kuva siirrettynä puuvillakankaalle, kangas liimattu puunapille, lakkaa pintaan, vanha partiomerkkinauha kehykseksi ja koruneula liimalla taakse.
Avaimenperät sisaruksilleni: Kuvansiirto kankaalle, kangas muovimatolle, lakkaa, reikä ja lenkki.
Rintarossi: Kuten Ransut, mutta pitsiä reunoille.
Kuvansiirto prikalle. Tästäkin tuli avaimenperä, lisäsin nauhan ja avainlenkin.
Varisrintarossi äidilleni (ja toinen samanlainen itselleni): Lasimosaiikkitippa, varisprintti, ohutta vaneria, prikka ja koruneula.
Pannunalunen isälleni: Seinäkaakeli, kuvansiirto kankaalle, lakkaa, softista pohjalla.
Ranneketju veljen vaimolle. Luonnon kiviä ja hopeaa. Lätkissä lasten nimet.
Upeita lahjoja, varsinkin nuo heijastimet on hienoja! -tuula-
Kiitos Tuula! Mieskin innostui tekemään muutaman heijastimen samalla periaatteella mutta eri kuvilla lahjaksi.
Ai jestas, miten kauniita kaikki! Nuo Ransut varsinkin valloittivat sydämeni ❤
Kiitos Unisukka, Ransut ovat minunkin suosikkeja, melkein tekisi mieli tehdä itsellenikin 🙂
Huippuhienoja! Olin myyty jo vesitornin kohdalla.
Kiitoksia Pirkko! Vielä jos kuvan saisi siirrettyä heijastimeen suoraan, niin saisi kummaltakin puoleta heijastavan heijastimen.