Temperakurssilla

Vietin pyhäinpäivän tutustuen temperamaalauksen saloihin. Kurssi on kaksipäiväinen, ja tarkoituksena ei siis ole saada aikaiseksi valmista taideteosta vaan tutustua uuteen tekniikkaan. Tämä päivä meni lähes kokonaan touhun valmisteluun, ja maalaamaan päästiin vasta viimeisen tunnin aikana. Näin se homma eteni:

IMG_3219
Mukana kurssille piti tuoda kananmunia, lasipurkkeja, pellavaöljyä, tislattua vettä, 6- ja 8-koon suippokärkiset siveltimet, lasilevy tai posliinilautanen, öljyvärimaalauksesta tuttu sekoitusveitsi ja lasipullo. Muu rekvisiitta tuli kurssin puolesta.

IMG_3221
Käytimme pohjana MDF-levyä. Ope oli tehnyt esivalmisteluja sen verran, että hän oli sivellyt levyn pariin kertaan liivatteella.

IMG_3225
Liivate oli kuulemma ihan tavallisista liivatelehdistä tehtyä.

Ensimmäinen tehtävämme oli pohjustaa levy. Teimme sitä varten itse gessoa. Opettajamme ei suosi valmiin gesson käyttöä, ero itse tehtyyn on kuulemma samanlainen kuin einesruuan ja gourmet-aterian ero.

IMG_3222
Pohjusteeseen tarvitaan sinkkivalkoista jauhetta ja liitujauhetta.

IMG_3228
Kumpaakin jauhetta annostellaan yhtä paljon sekoituslevyn/-lautasen päälle.

IMG_3229
Ja sitten jauheet sekoitetaan kuiviltaan. Mahdolliset paakut rikotaan.

IMG_3230
Jauhekasaan lusikoidaan muutama lusikallinen jänisliimaa, ja taas sekoitetaan.

IMG_3226
Ai mitä on jänisliima? No, jäniksestä keitettyä ja kuivatettua ”liemivalmistetta”.

IMG_3223
70 g jänisliimaa liotetaan litraan lämmintä vettä. Mikäli jänisliimaseos pääsee jäähtymään, niin sen saa uudestaan juoksevaksi lämmittämällä (ei keittämällä) vesihauteessa.

IMG_3231
Pohjusteeseen voi laittaa vähän pellavaöljyäkin (1/4 jänisliiman määrästä). Lopulta jauhe-liimaseoksen tulee olla yhtä juoksevaa kuin kerma.

IMG_3232
Pohjustetta sivellään levellä sudilla 2-4 kerrosta MDF-levyn päälle.

Pohjusteen täytyy antaa kuivua noin tunnin-parin verran. Pohjustetun levyn kuivuessa on toki yhtä jos toista tekemistä. Ensinnäkin tempera-emulsio:

IMG_3235
Emulsioon tarvitaan kananmunan keltuainen. Kaikki valkuainen olisi hyvä saada pois, siksi kuivasimme keltuaista talouspaperin päällä.

IMG_3236
Kuivailtu keltuainen holautetaan lasipulloon. Ja perään keltuaisen verran pellavaöljyä ja kahden keltuaisen verran tislattua vettä. Ai mistä tietää keltuaisen tilavuuden? No, kananmunan kuoren puolikas on riittävän hyvä mitta.

IMG_3237
Tämä emulsio (joka muuten näyttää ihan samalta mitä tuo pullon etiketti sanoo, siis ananas-kookos-smoothielta) on siis temperamaalauksessa maalin ohennetta. Se säilyy lasipullossa jääkaapissa vajaan kuukauden.

Jahas, ja vielä tarvitaan värejä.

IMG_3238
Värit sotketaan pigmenttijauheista, joita saadaan maasta, kotiloista, humuksesta, metalleista – tosin ei ehkä ihan näillä leveysasteilla.

IMG_3240
Pigmentit sotketaan tislatun veden kanssa taikinaksi. Taikinanokare pudotetaan lasipurkkiin, ja perään tipautetaan vielä muutama tippa vettä. Siellä se pigmenttitahna sitten voi möllöttää vaikka useamman kuukauden.

Ookoo, valmistelut olivat jotakuinkin tässä. Sitten vaan käyttämään värejä ja maalaamaan. Tässä kohtaa olin jo niin tohkeissani, etten muistanut enää kuvata. Mutta siis sitä pigmenttitahnaa otetaan ihan miniminipikkuinen nokare, ja se sotketaan kananmunaemulsion kanssa levyn taikka lautasen päällä sellaiseksi kevytmaidon tai kulutusmaidon paksuiseksi litkuksi. Ja sitten vaan sivellään pohjustetulle levylle.

IMG_3241
Pohjamaalikerros tehtdään ”negatiivina” eli vastaväreillä. Toisin sanoen ne kohdat, jotka halutaan työssä ihonväiseksi, pohjamaalattiinkin vihreällä terra verdellä. Tämän pidemmäs en kuudessa tunnissa ehtinyt, mutta toisella kerralla ruvetaan sitten lisäämään okran ja ruskean sävyisiä kerroksia vihreän naaman päälle – siitä se maalaus sitten kerros kerrokselta rakentuu.

Mitkäs on fiilikset ekan päivän jälkeen? No aika kivat. Ensimmäinen pohjamaalikerros on aivan uskomattoman kaunis pohjustetun levyn päällä. Lopputuloksessa on vesivärin kuulautta ja öljyvärin rakennetta ja kiiltoa. Kärsivällisyyttä tämä tulee vaatimaan, joten tiedän jo nyt, että tästä ei tule minulle mitään vakkariharrastusta – mutta kokemuksiahan tässä ollaankin hakemassa.

Jatkuu ensi viikolla.