1. Kangas

Jotta kangasta voidaan töhriä, tarvitaan kangasta, jota töhriä.

Kuitu

Itse olen käyttänyt kankaanpainannassa ainoastaan puuvillaa ja villaa, mutta tottahan esimerkiksi pellavakin kävisi. Värien yhteensopivuus kuidun kanssa tulee tietysti tarkistaa, mutta yleisimmin kaupoissa myytävät kangasvärit on tarkoitettu puuvillalle. Silkkiä ei kannata värjäillä muilla kuin silkille tarkoitetuilla väreillä, joten ei siitä enempää tässä yhteydessä.

Puuvilla- ja villasekoitteetkin menevät, mutta kannattaa huomioida, että aika harva väri kestää tekokuidussa. Niinpä tekokuitua ei saisi olla joukossa kovin paljoa, muutama prosentti maksimissaan. Esimerkiksi puuvillainen t-paita, jossa on hiukan elastaania mukana, sopii mainiosti. Itse pidän kaikkein eniten paksusta 100% puuvillatrikoosta – se imee väriä sopivasti mutta ei liikaa.

Intianpuuvillalle painettuja tonttuja

Huovalle painettuja Katri-Helenoita

Kudos

Yleisesti ottaen painettavan pinnan tulisi olla sileä. Mitä tiukempi sidos, sitä terävämpinä kuviot painettaessa piirtyvät. Harvaan kudotussa kankaassa värit leviävät, eikä yksityiskohdista tule niin tarkkoja. Tiuha ja sileäpintainen puuvilla on yleensä paras vaihtoehto. Kutistamattomat kankaat kannattaa tietysti pestä eli kutistaa ennen painamista, ja sillä tavoin kudoksen saakin usein tiivistettyä hieman keinotekoisesti. Ihan suoraan narulta painettavaa kangasta ei kannata ottaa, sillä painettavan kankaan tulisi olla sekä sileä että kuiva, jotta yksityiskohdat pysyvät terävinä.

Ohuessa, huonolaatuisessa lakanakankaassa
Brooken hiukset ja silmät ovat hiukan levähtäneet

Paksussa, tiuhassa puuvillassa yksityiskohdat toistuvat terävinä


Oma lukunsa on tietysti erilaiset kangaspinnat, joita voi käyttää tehokeinoina. Frotee sopii rouheille kuvioille ja nukkapintainen, harjattu kangas jättää ääriviivat pehmeiksi.

Nokkonen froteella

Korvenkylä hieman pörröisellä, nukkapintaisella puuvillalla