Laukkanen ja syksy saa
Autumn falls
Luulin kesän olleen syksyinen, mutta nyt kun ihan oikea syksy tekee tuloaan, niin kyllä syksy on vaan syksy! Mahtavaa! En tiedä, koskakohan tää meikäläisen syksyfiilistely laimenee, mutta jotenkin syksy on aina tuonut minulle sellaista säpinää. Tai sitten olen ollut vaan niin hikipinko, että olen saanut koulunalusta mielettömiä kiksejä, eikä se vieläkään ota laantuakseen.
Tein pientä sadonkorjuuta, siis viimeistelin pitkään keskeneräisenä lojuneet korunraakileet. Tuplaleveä rannekoru jasperista on ensimmäinen vaijeriviritykseni, eikä se vaijerinpäiden sulkeminen ollutkaan niin vaikeaa kuin pelkäsin. Toisena valmistui se pidemmän aikaa keskeneräisenä lojunut kaulakoru larvakiitistä ja hopealangasta. Larvakiitti on yllättävän painavaa ja kylmää iholla, mutta koru on tähänastisista tuherruksistani ehdoton lemppari.



Niin joo, ja sain vihdoin sen kameran! Onko vähän ihku! Vielä kun oppis käyttään…
Onpa kauniita kaulakoruja! Etenkin tuo vaalea.
Kiitoksia, vaalean lukko temppuilee hiukan, en tajunnut että salpalukko pitäisi jättää vähän ”löysemmälle”, jotta salpa mahtuu liikkumaan. Mutta oppia ikä kaikki 🙂
Upeita koruja. Tykkään kovasti tästä ruskeasta ja uudemmasta vihreästä jossa oli hopealusikkaa?. Todella hienoja!!!
Kiitos Piritta! Mielessä pyörii jo monta muutakin hopealusikkaideaa…