Kummityttö ja sen sisko täyttävät 3 vuotta. Lahjaksi hommasin heille leikkikännykät (aidoilla soittoäänillä, tietty, onnea vaan vanhemmat) ja tokihan surautin heille myös kännykkäpussit. Historiallista, sillä ei kai tuota Jorman aikaa enää kauaa kestä.
Muotokuvakurssilla olen opetellut viime aikoina lähinnä hiusten piirtämistä, kumittamista ja mittaamista. Kumittaminen on kyllä kaikkein vaikeinta. Ja edelleenkin on ihan hirveä valkoisen paperin kammo meikäläisellä. Ihan itseäni koulutaakseni päätin, että postataanpas tänne keskeneräinen… Lue loppuun
Ladies and gentlemen! Kuten näette, tässä meillä on aivan tavallinen taikurin hattu: Ja kuten näette, hattu on aivan tyhjä: Mutta sitten kun sanon simsalabim – niin hatusta nouseekin pupu! Tein siis kummitytölleni synttärilahjaksi… Lue loppuun
Joululahjakoru jätti hingun tehdä samalla ajatukselle jotain itsellenikin. Laavakiviä, hopealenkkejä, hauska lukkorenkula ja kadulta löytynyt, hieman tallaantunut en-nyt-muista-minkä-sarjan hopeinen korvakoru.
…kun nykynuoriso ei ymmärtänyt näiden esineiden yhteyttä toisiinsa.
Joistain jouluperinteistä on vain pidettävä kiinni – nimittäin viimetinkaisesta lahjojen nysväämisestä. Sain kuin sainkin aatonaaton puolella nämä Panama-lapaset valmiiksi, vaikka tiukoille meni.
Tämän joulun hittituote (ainakin tekijän näkökulmasta, lahjan saajista en tiedä) ei ole piikkimatto eikä kapselikahvinkeitin, vaan pärekori. Punoin näitä neljä joululahjoiksi – yhden värikkään ja kolme pellavaista. En nyt sitten viittinyt ottaa kaikista… Lue loppuun
Joulun ainoa koru. Tästä tuli niin kiva, että hyvä jos raaskin kääriä pakettiin. Tuo iso renkula on lukko. Täytyy varmaan tehdä ittellenikin samantyylinen.
…niin tädin on mentävä Tuomas-veturin luo. Ei meinaan löydy Suomesta juuri mitään Tuomas-veturi-kamaa. Joten täytyi tehdä itse.