Kyllä minä mieleni niin pahoitin…
…kun nykynuoriso ei ymmärtänyt näiden esineiden yhteyttä toisiinsa.
…kun nykynuoriso ei ymmärtänyt näiden esineiden yhteyttä toisiinsa.
Joistain jouluperinteistä on vain pidettävä kiinni – nimittäin viimetinkaisesta lahjojen nysväämisestä. Sain kuin sainkin aatonaaton puolella nämä Panama-lapaset valmiiksi, vaikka tiukoille meni.
Veljen pojat saivat (toivottavasti) kokoisensa apinapaidat (toinen kultaisella, toinen hopeisella painatuksella) ja tumput (toinen peukaloilla, toinen ilman).
…niin tädin on mentävä Tuomas-veturin luo. Ei meinaan löydy Suomesta juuri mitään Tuomas-veturi-kamaa. Joten täytyi tehdä itse.
Joulun ainoa koru. Tästä tuli niin kiva, että hyvä jos raaskin kääriä pakettiin. Tuo iso renkula on lukko. Täytyy varmaan tehdä ittellenikin samantyylinen.
Tämän joulun hittituote (ainakin tekijän näkökulmasta, lahjan saajista en tiedä) ei ole piikkimatto eikä kapselikahvinkeitin, vaan pärekori. Punoin näitä neljä joululahjoiksi – yhden värikkään ja kolme pellavaista. En nyt sitten viittinyt ottaa kaikista… Lue loppuun
Tänä vuonna tein taas klassiset: odotin viime tinkaan saakka joulukortti-inspiraatiota – ja tulihan se sieltä. Leikkelin kahdesta Myyrä-kalenterista tammi-, marras- ja joulukuun kuvista palasia. Olen jemmannut noita kalentereita tosi pitkään, kun kuvat ovat minusta… Lue loppuun
No nyt minun oli jotenkin pakko perustaa tämmönen rojekti. Saapi nähä kauanko jaksan innostua. Mutta senhän näkee kokeilemalla.
Joulupukin paja on taas täydessä töhinässä. Tänä vuonna kyllä koitin käydä ostamassa valmiita leluja, mutta ne olivat niin kammottavia, että rupesin melkein hyperventiloimaan. Niinpä tänäkin vuonna lahjat ovat pääosin joko itse tehtyjä tai… Lue loppuun
Muotokuvapiirtely jatkuu. Eilen sörssäiltiin taas temperakurssilla, mutta en muistanut ottaa kameraa mukaan. Väliaikatietona kerrottakoon, että edellisen postauksen ukkelin naama ei ole enää vihreä, vaikka se aluksi aika lailla Frankensteinilta näyttikin. Illalla kotosalla päätin… Lue loppuun