Köyhän naisen bisnesopit
Normisatsi kirpparipöydän täydentämiseksi: täpötäysi matkalaukku ja Ikean sininen tilaihme.
Viime aikoina on todellakin tullut hierottua käytetyn tavaran kauppaa isolla kädellä. Hintalappujen perusteella roudasin kirpparille viikon aikana noin 300 myyntiartikkelia ja tänään vuoron päättyessä kaupaksi oli mennyt liki 200 asiaa. Tämän lisäksi olen myynyt tavaraa myös Tori.fissä ja Huuto.netissä.
Meikäläisen bisnesosaaminen kiteytyy oikeastaan kolmeen pääsääntöön:
- Osta halvalla ja myy kalliilla.
- Enemmän rahaa on parempi kuin vähemmän rahaa.
- Raha tänään on parempi kuin raha huomenna.
Kirpparimyynti ei ehkä ole paras mahdollinen bisnes toteuttaa tuota ykkössääntöä. Ellei sitten satu myymään ilmaiseksi saatua tavaraa. Sitäkin tosin tuli tehtyä jonkin verran, mm. työnantajaltani joululahjaksi saatu kaulahuivi (1 euro) ja tädiltäni lahjaksi saatu tarjotin (3 euroa), jonka sellofaaneissa luki vielä ”laittakaa kiertoon, jos itsellänne ei ole käyttöä”.
Kokemukseni mukaan kakkossääntöä kannattaa kirpparikaupassa soveltaa ehkä mieluiten niin, että pitää hinnat maltillisina ja volyymit korkeina, kuin että lähtisi hakemaan korkeaa hintaa ja vain muutaman esineen myyntiä. Tai riippuu tietysti, paljonko sitä myytävää oikein on. Kysyntä ja tarjonta, you know. Minun tuntumani on, että Tori.fissä ja Huuto.netissä ne pienen volyymin tuotteet liikkuvat korkeammalla hinnalla kuin itsepalvelukirppiksellä, jossa pienistä puroista syntyy suuri virta.
Kolmossääntöä onnistuin soveltamaan mielestäni tosi hyvin Tori.fissä realisoimaani kaappiin. Ja keksin tämän ihan ite. Minua on nääs tympinyt tässä viime aikoina se, että niukkoja hyödykkeitä varataan pitkiä aikoja sille, joka nyt vaan sattuu ekana lukemaan ilmoituksen ja ottamaan yhteyttä – ilman että hänellä on välttämättä mitään halua tai velvoitetta ostaa tavaraa. Ja sitten muut roikkuvat varausjonoissa pitkänkin aikaa jännityksessä, vaikka olisivat valmiita iskemään rahat tiskiin saman tien. Ja kyllähän se myyjänkin hermoa kiristää, kun varailijat vain miettivät. Noh, minäpä laitoin Tori.fin ilmoitustekstiin sellaisen toiveen, että josko ihmiset voisivat yhteydenottoviesteihinsä kirjoittaa ostokiinnostuksensa ja yhteystietonsa lisäksi myös itselleen sopivan noutoajankohdan (ilta- ja viikonloppuajat). Niin minä sitten järjestän ostajakandidaatit järjestykseen sen mukaan, kuinka nopeasti he pääsisivät kaappia hakemaan, sillä minun intresseissänihän oli hoitaa kaappi pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian. Ja kas, kaappikaupat ja nouto saatiinkin sovittua seuraavalle illalle – siinä missä aiemmin myymieni laattojen noudon kanssa vatuloitiin 2,5 viikkoa. Samalla annoin realistisen ostomahdollisuuden myös niille, jotka eivät sattuuneet olemaan ihan hollilla juuri kun ilmoitukseni julkaistiin.
Näiden bisnesneuvojen siivittämänä kuittaan 12. ja 13. laatikon tehdyiksi. Ja lisäksi säilytystilaa on vähennetty yhden Tori.fissä myydyn kaapin verran.
Tuo kolmosneuvo on kyllä ihan nerokas! Tuota voisi kyllä käyttää myös hinnan optimointiin. Vieläkin harmittaa (vähän), että remontin aikana puretut kaapit menivät vähän liian halvalla, kun myin ne vaan ensimmäiselle vastanneelle. Ilmeisesti sulla yhteydenottotapana ei ole puhelin?
Juu, en ole pyytänyt yhteydenottoja puhelimitse. Kun normaalisti laitan ilmoituksen Toriin illalla, niin moderaattori hyväksyy ja julkaisee sen joskus aamulla. Ja sitten on oletettavissa, että aamupäivän aikana yhteydenottoja alkaa tippua. Mulla on tyypillisesti joka päivä töissä kokouksia, niin en kuitenkaan pääsisi vastaamaan puhelimeen – siksi olen ottanut yhteydenottopyynnöt sähköpostitse.
Ja todella, sopii myös hinnan optimointiin.
Olet minun sankari, Katri! Kirjoitus aina inspiroi laitamaan lisää tavaraa myyntiin tai lahjoituksiin. 🙂
Porvoon kirpparin ”voitto” oli elokuussa 12 Euroa korkean pöytämaksun ja matalien hintojen vuoksi, mutta ei se mitään, hyvä että (paljon) tavara löysi uutta omistajaa ja että sille on käyttöä (kuin minulla ei ollut). Mutta nyt on n. 2 kk, että olen käytänyt tori.fi:ta ja eri FB-ryhmiä ja myynti on vauhdissa. Lähes 50 tavaraa on myyty ja rahatulos on 850 Euroa. Ok, 400 Euroa tuli uuden suihkukaapin ja yhden sohvan myynnistä. Suihkukaappi oli ostettu väärin pesuhuoneen remppaan ja toki tappiona myyty, mutta parempi näin, kuin vintin nurkassa. Loput tuli oikeasti vain pikkugräsasta (hinnat n. 1-10e/kpl)! Siis se makaa nurkissa!
Kuinka monta hedelmäkoria, jalkalamppuja ja valokuvakehyksia yksi (tai kaksi plus kissa) ihmistä oikeasti tarvitsee? Ei kaikki tule haettu kotoa, koska pk-seudulla on isompi kohderyhmä, kuin koti-Porvoossa, mutta yhdistän niitä omiin suunnitelmiin ja sanoisin, että 90% ihmisista on tosi luotettavia ja erittäin tyytyväisiä ostoksestanne. Erityisesti ulkomaalaiset opiskelijat, joilla varmasti ei ole vielä yhtä mitään. Samalla tuli mukavat ja mielenkiintoiset keskustellut ja mahdollisestikin yksi uusi tuttavuus. 🙂 Uusavuttomia ja epäluotettavia tuli joskus, mutta harvoin, vastaan.
Ensi viikolla siis Pelastusarmeijaan!
Ihanaa Sonia! Ja kiitos inspiraatiosta sinullekin: tästä kommentista innostuneena päätin kokeilla Facebook-ryhmissä myyntiä, ja sehän toimii!